sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Gonioskopia eli kammiokuman tähystys -löydösten arvosteluperusteet


Glaukooma eli silmänpainetauti on monella rodulla perinnölliseksi oletettu silmäsairaus. Perinnöllistä (primaaria) glaukoomaa sairastavalla koiralla silmän sarveiskalvon ja värikalvon kulmaus (nk. kammiokulma) on rakenteeltaan usein poikkeava. Kammiokulmassa sijaitseva kampamainen rakenne eli niin kutsuttu pektinaattiligamentti on poikkeava ja / tai kammiokulma on madaltunut. Rakenteen poikkeama voi kehittyä iän myötä.
Silmän sisällä tuotettu neste ei poistu poikkeavan kammiokulman kautta normaalisti ja silmänpaine nousee. Tila on kivulias, lääkitykseen usein heikosti vastaava ja johtaa usein sokeuteen. 
Kammiokulman tähystyksessä eli gonioskopiassa arvioidaan kammiokulman rakennetta. Gonioskopia voidaan tehdä osana virallista silmätarkastusta tai erillisenä lisätutkimuksena. ECVO:n ohjeistuksen mukaisesti vain virallisen silmätarkastuksen yhteydessä tehdyn gonioskopiatutkimuksen tulos tallennetaan virallisena.  
Löydösten arvostelua on selvennetty aiempaan verrattuna. Aiemmin käytetty nimike PLD eli pektinaattiligamenttidysplasia on jatkossa ICAA eli 'kammiokulman epänormaali rakenne' (ICAA = iridocorneal angle abnormality). 
Jatkossa silmätarkastuseläinlääkäri ottaa virallisessa gonioskopiatutkimuksessa kantaa siihen, onko kammiokulman rakenne normaali (tulos: 'terve') vai onko kammiokulma rakenteeltaan ja/tai leveydeltään epänormaali (tulos: 'todettu'). 
Aiemmin otettiin kantaa ainoastaan kammiokulman pektinaattiligamentin rakenteeseen (ligamentin epänormaaleja löydöksiä ovat 'fibrae latae', 'lamina' ja 'occlusio'). Jatkossa otetaan kantaa lisäksi kammiokulman leveyteen (ICA iridocorneal angle width). Mikäli kammiokulman leveys on poikkeava, merkitään sen leveys (ahdas tai sulkeutunut). Kaventunut kammiokulma liittyy olennaisesti riskiin sairastua glaukoomaan. 
Jos silmätarkastuseläinlääkäri toteaa silmätarkastuskaavakkeessa tulososiossa kammiokulman epänormaalin rakenteen, hän ottaa vielä kantaa siihen, onko tulos sairauden suhteen lievä, kohtalainen vai vakava. 
Gonioskopiatulos on siis jatkossa kokonaisvaltaisempi ja informoivampi.
Silmätarkastuslomake muuttuu gonioskopiatuloksen suhteen. Vanhoja kaavakkeita voidaan kuitenkin edelleen käyttää. Jos silmätarkastuseläinlääkärillä on vielä käytössä vanhanmallinen kaavake, kaavakkeesta yliviivataan seuraavat laatikot, eli niitä ei enää täytetä:
·      AVOIN
·      fibrae latae
·      lamina
·      occlusio.
Jos koiran silmätarkastustuloksena on 'todettu', laitetaan kuvaileviin kommentteihin: "Silmäsairaus no. 8", sekä lisätään sairauden vakavuusaste: lievä, kohtalainen tai vakava. 
Tutkija kirjaa gonioskopiatulokset löydösten (pektinaattiligamentin ja kammiokulman leveyden mahdolliset poikkeamat) mukaan jatkossa seuraavasti: 
Pektinaattiligamentin poikkeama (PLA): 
FL (fibrae latae) 0-50 %: TERVE
FL > 50 % ja / tai LA (laminae) < 25% : TODETTU aste LIEVÄ
LA 25-50%: TODETTU, aste KOHTALAINEN
LA > 50 %: TODETTU, aste VAKAVA 
Kammiokulma (ICA): 
- ahdas: TODETTU, aste KOHTALAINEN
- sulkeutunut: TODETTU, aste VAKAVA 
Mikäli kammiokulma on avoin (normaali,) siihen ei oteta erikseen kantaa.
Vakavin löydöksistä määrää kirjattavan gonioskopiatuloksen. 
Esimerkiksi, jos koiralla on alle 50% fibrae latae -muutoksia, mutta kammiokulma on ahdas, tulos ICAA on TODETTU, aste KOHTALAINEN. Jos koiralla on yli 50% fibrae latae–muutoksia mutta kammiokulma on avoin, tulos ICAA on TODETTU, aste LIEVÄ. 
Aiemmat niin kutsutut avoimet PLD eli pektinaattiligamenttidysplasia -tulokset voidaan luokitella nykyohjeistuksen mukaan terveiksi. 
Jatkossa koiran omistaja ja kasvattaja saa tulos -osiosta tarvitsemansa tiedon koiran kammiokulman tilasta. Kommenttiosio on lähinnä tutkijoiden käyttöön. Vanhaa kaavaketta käytettäessä kommenttiosiosta löytyy todetun sairauden vakavuusaste. 
Kammiokulman tila kehittyy iän myötä. ECVO suosittelee gonioskopia-tutkimuksen tekoa 1,4 ja 7 vuotiaana (3 vuoden välein). 
Jos glaukoomatutkimuksessa todetaan lievä tai kohtalainen kammiokulman epänormaali rakenne, suositellaan, että mikäli koiraa kuitenkin käytetään jalostukseen, tulisi parituskumppanin olla gonioskopiatutkittu ja terve. Jos muutokset on merkitty vakavaksi, ei koiraa pidä käyttää jalostukseen glaukoomariskin takia. 


Sari Jalomäki, ELL
pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
silmätarkastuseläinlääkäri
Suomen Kennelliiton silmäsairaustyöryhmän jäsen

Malmin Eläinklinikka Apex
Kirkonkyläntie 15
00700 Helsinki

www.evidensia.fi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.