DIABETES JA HARMAAKAIHI KOIRALLA
Diabetes eli sokeritauti on hyvin yleinen hormonaalisairaus koirilla. Diabetes aiheuttaa suurimmalle osalle koirapotilaista ajan myötä harmaakaihin. Kissoilla diabetes ei aiheuta harmaakaihia. Diabetesta sairastavilla ihmisillä esiintyvää verkkokalvon rappeumaa ei tavata koirilla eikä kissoilla.
Diabetekseen sairastuneella koiralla silmän sisäinen sokeripitoisuus on poikkeava. Näin tapahtuu, riippumatta siitä, onko lääkitys tasapainossa tai miten varhain lääkitys on aloitettu sairauden alkamisesta. Silmän sisäisen sokeriepätasapainon myötä linssin sisälle alkaa kertyä nestettä, minkä seurauksena linssi turpoaa ja sen sisälle kehittyy valoa läpipäästämättömiä tiivistymiä. Kehittyy harmaakaihi eli katarakta. Tiivistymät kasvavat ajan kuluessa johtaen lopulta linssin täydelliseen samentumiseen eli niin kutsuttuun totaalikataraktaan. Tällöin potilas ei enää näe silmällä. Muutokset voivat olla nopeita; jopa 24 h kuluessa diabeteksen alkamisesta kaihimuutos voi olla täydellinen ja potilas on sokeutunut. Jonkinasteisen kaihimuutoksen on todettu kehittyvän 80 % lla diabeetikoista viimeistään 1,5 vuoden sisällä sairauden alkamisesta. Muutokset ovat lopulta aina molemmissa silmissä, mutta muutokset voivat alkuun olla eriasteisia.
Sen lisäksi, että potilas menettää, pahimmillaan jopa hyvin nopeasti, näkökykynsä, diabeetikon kaihimuutos ylläpitää silmän sisäistä tulehdusreaktiota nk. suonikalvon tulehdusta jo hyvin varhaisessa vaiheessa kaihimuutosten alettua. Linssin ympärillä oleva kapseli on kaihimuutosten takia muuttunut; se ”tihkuu” kaihiintuneen linssin sisältöä ympäristöönsä silmän sisällä. Tästä seuraa silmänsisäinen tulehdusreaktio, eräänlainen ”vierasesinereaktio”; silmä pyrkii puolustautumaan tulehdusreaktiota vastaan. Tämän tulehdusreaktion hillitseminen lääkityksen (yleensä silmätipat) avulla on ensisijaisen tärkeää, jotta voimme välttää muiden hankalampien toissijaisten ongelmien kehittymistä tulehdustilan pahetessa (kuten silmänpainetauti, verkkokalvon irtaumat jne). Lisäksi tulehtuneen silmän kyynelnesteen tuotto ja laatu heikkenee, siksi säilöntäaineettomien kostuttavien tippojen säännöllinen käyttö on aloitettava.
Kaihi sinänsä ei ole kivulias tila, sen kehittymistä ei voida estää, mutta varhain aloitetulla kontrolloidulla oikealla lääkityksellä voimme estää toissijaisten kivuliaiden ongelmien kehittymistä. Kaihi on silmän sisäistä tulehdusreaktiota ylläpitävä ”voima” ja sokeuttavana sairautena pahimmillaan merkittävä este potilaan täysipainoiselle elämälle.
Tämä aiheuttaa useille potilaille (ja omistajille) eriasteisia ongelmia. Hoitona on samentuneen linssin leikkaushoito. Kaihileikkauksessa linssin samentunut sisältö poistetaan fakoemulsifikaatiomenetelmällä ja tilalle asetetaan yleensä keinolinssi. Tällä toimenpiteellä potilaan näkökyky saadaan säilytettyä, lisäksi tulehdusreaktiota ylläpitävä muutos saadaan hillittyä. Toimenpiteen jälkeen diabeetikoilla jatketaan tulehdusreaktiota rauhoittavaa lääkitystä (silmätippoja) ja kostuttavia tippoja usein eliniän. Kaihileikkaushoidon ennuste tänä päivänä on hyvä, potilasseurannassa 2 vuoden kuluttua leikkauksesta 85 %lla kaihileikatuista potilaista näkökyky on edelleen hyvä.
On siis hyvin tärkeää, että diabeetikon silmät tutkitaan huolellisesti säännöllisin väliajoin, jotta voidaan arvioida silmän tilannetta, hoitovaihtoehtoja ja niiden ennustetta. Silmätutkimuksessa arvioidaan silmänpohja (jos vielä mahdollista), kaihin etenemisaste, silmänpaine, sarveiskalvon ja sidekalvon kunto sekä kyynelnesteen tuotto. Mitä varhaisemmin aloitettu silmän hoito (silmätipat ± leikkaushoito), sitä parempi ennuste. Uusien entistä parempien insuliini-hoitojen ja muun kehittyneen tukihoidon avulla diabetekseen sairastunut koira voi elää täysipainoisen onnellisen elämän jopa 10 v ajan. Silmän terveystilan säilyttäminen on arvokas osa kokonaishoitoa.
Katso myös artikkelit:
”Harmaakaihi eli katarakta ja sen kirurginen hoito”
”Elämä sokean lemmikin kanssa”
Sari Jalomäki, ELL
pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
silmätarkastuseläinlääkäri
Pieni Eläinsairaala Morelius
Vantaankoskentie 14 a, 01670 Vantaa
p. 020 7353 620
pienielainsairaala.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.